Jos koet, että psykoterapia voisi olla oikea polku sinulle, tässä joitakin vaihtoehtoja etenemiseen.

Käytännössä polun voi jakaa tällä hetkellä kahteen eri suuntaan: KELA-tuettuun pitkään kuntoutuspsykoterapiaan tai omakustanteiseen psykoterapiaan. Jälkimmäisessä maksajana voi olla joskus myös vakuutusyhtiö.

1) KELA-kuntoutuspsykoterapia

KELAn tukeman kuntoutuspsykoterapian edellytyksenä on lääkärin diagnosoima mielenterveyden haaste (esim. masennus, ahdistus) ja sen tarkoitus on työ- tai opiskelukyvyn tukeminen tai kuntouttaminen. Työ tai opiskelu ovat siis keskusteluissa tärkeitä teemoja, vaikka suurin osa käsitellyistä asioista eivät liittyisikään siihen suoraan.

Hakeutuessasi kuntoutuspsykoterapiaan tarvitset psykiatrin arvion tilanteestasi. Kuntoutuspsykoterapia on luonteeltaan niin pitkäkestoista työskentelyä, että sen käynnistäminen vie pitkään. Tämän avulla pyritään varmistamaan, että sitä käytetään vain pitkän prosessin tarpeeseen, eli taustalla olisi lyhytkestoisempia hoitokokeiluja, esimerkiksi lyhytterapiaa.

Kuntoutuspsykoterapian hakeminen lähtee tavallisesti liikkeelle terveysasemalta, työterveyshuollosta, opiskelijoiden terveydenhuollosta tai muusta vastaavasta tahosta. Voit myös hakeutua psykiatrin vastaanotolle itse esimerkiksi yksityisen lääkäriaseman kautta.

Kuntoutuspsykoterapiaa voi hakea Kelalta sitten, kun on saanut lääkärin B-lausunnon (ensimmäisellä kerralla lääkärin on oltava psykiatri) , taustalla ainakin kolmen kuukauden pituinen hoitojakso, on löytänyt itselleen sopivan psykoterapeutin, ja sopinut hänen kanssaan terapian aloittamisesta. Tämä voi kuulostaa mutkikkaammalta kuin se onkaan! Apua hakemiseen saa psykoterapeutilta, jonka kanssa on ajatellut aloittaa yhteistyön.

Kuntoutuspsykoterapia voi olla pituudeltaan 1-3 vuoden mittainen, mutta tukea myönnetään aina vuodeksi kerrallaan. Jokaista lisävuotta on haettava erikseen. Terapiavuoden päättyessä psykoterapeutti antaa Kelalle palautteen, jossa otetaan kantaa työ- tai opiskelukyvyssä tapahtuneisiin muutoksiin, eli kuntoutuksen vaikuttavuuteen.

Voit lukea kuntoutuspsykoterapiasta lisää KELAn sivuilta.

2) Omakustanteinen psykoterapia: yksittäiset käynnit ja lyhytterapia

Olet aina tervetullut terapiaan myös ilman lähetettä. Tällöin et tarvitse diagnoosia, psykiatrin arviota tilanteestasi tai KELA:n tukipäätöstä. Näistä käynneistä ei kuitenkaan voi saada Kelan tukea. Työskentelyn pituudesta ja käyntitiheydestä päätetään yhteisesti.

Yksittäiset käynnit toimivat esimerkiksi pitkäaikaisemman psykoterapian tarpeen arvioimiseen, ajankohtaisen tilanteen jäsentämiseen, lievien oireiden tai ongelmien luotaamiseen, ja psykoterapian jälkeen ylläpitäväksi kontaktiksi. Muutamastakin käynnistä (esim. 1-3 kertaa) voi olla jo hyötyä. Vaikea-asteisten / pitkäaikaisten ongelmien hoitoon tai traumojen purkamiseen tällaiset käynnit eivät mielestäni sovellu.

Lyhytterapia (esim. 4-20 krt) sopii lievien ja tarkkarajaisten ongelmien tai asioiden tutkimiseen. Lyhytterapiatyöskentelyä voi käyttää myös varsinaisen kuntoutuspsykoterapian tarpeen ja ajankohtaisuuden selvittämiseen. Lyhytterapeuttista työskentelyä on hyödynnetty esimerkiksi työstressin jäsentämiseen tai elämäntapamuutoksen tukemiseksi.