Jos koet, että psykoterapia voisi olla oikea polku sinulle, tässä joitakin vaihtoehtoja etenemiseen. Käytännössä polun voi jakaa tällä hetkellä kahteen eri suuntaan: KELA-tuettuun pitkään kuntoutuspsykoterapiaan tai omakustanteiseen psykoterapiaan. Jälkimmäisessä maksajana voi olla joskus myös vakuutusyhtiö.

Voit ladata tämän kuvan myös PDF-tiedostona tästä.

Työkyvyn ja opiskelun tueksi: KELA-tuettu kuntoutuspsykoterapia

KELAn tukeman kuntoutuspsykoterapian edellytyksenä on lääkärin diagnosoima mielenterveyden häiriö (esim. masennus, ahdistus). KELA-kuntoutuspsykoterapian tarkoitus on työ- tai opiskelukyvyn tukeminen tai kuntoutus. Työ tai opiskelu ovat siis keskusteluissa tärkeitä teemoja.

Hakeutuessasi kuntoutuspsykoterapiaan tarvitset psykiatrin arvion tilanteestasi. Kuntoutuspsykoterapia on luonteeltaan niin pitkäkestoista ja intensiivistä työskentelyä, ettei sitä koskaan käynnistetä “lennosta”, vaan taustaprosessi vie useita kuukausia. Tämän kautta pyritään varmistamaan, että pitkään ja melko työlääseenkin muutostyöhön mennään vain tarvittaessa, eli taustalla tulisi jo olla lyhytkestoisempia hoitokokeiluja, esimerkiksi lyhytterapia.

Kuntoutuspsykoterapiaan liittyvä prosessi käynnistetään tavallisesti työterveyshuollosta, terveysasemalta tai muusta vastaavasta tahosta. Voit myös hakeutua psykiatrin vastaanotolle omakustanteisesti esimerkiksi yksityisen lääkäriaseman kautta. Pidä kuitenkin tällöin itse huolta siitä, että olet varmistanut ettei parempi ja ajankohtaisempi hyöty tulisi lyhyemmästä hoidosta, kuten juuri lyhytterapiasta. Enemmän ja pitkään ei ole aina parempi, etenkään ensimmäisenä vaihtoehtona.

KELA:n kuntoutuspsykoterapiatukea voi hakea, kun on saanut psykiatrin konsultaatiosta kuntoutusterapiaprosessille puollon (B-lausunto), taustalla vähintään kolmen kuukauden pituinen muu hoitojakso, olet löytänyt itsellesi sopivan psykoterapeutin, ja sopinut hänen kanssaan henkilökohtaisesti terapian aloittamisesta.

Kuntoutuspsykoterapia voi olla pituudeltaan 1-3 vuoden mittainen, tukea myönnetään aina vuodeksi kerrallaan. Jokaista lisävuotta on haettava erikseen. Terapiavuoden päättyessä Kelalle annetaan palaute, jossa otetaan kantaa työ- tai opiskelukyvyssä tapahtuneisiin muutoksiin.

Voit lukea kuntoutuspsykoterapiasta lisää KELAn sivuilta.


Omakustanteinen psykoterapia: yksittäiset käynnit ja lyhytterapia

Olet tervetullut terapiaan myös ilman lähetettä. Tällöin et tarvitse diagnoosia, psykiatrin arviota tilanteestasi tai KELA:n tukipäätöstä. Näistä käynneistä ei kuitenkaan voi saada KELAn tukea. Työskentelyn pituudesta ja käyntitiheydestä päätetään yhteisesti.

Yksittäiset käynnit toimivat esimerkiksi pitkäaikaisemman psykoterapian tarpeen arvioimiseen, ajankohtaisen tilanteen jäsentämiseen, lievien oireiden tai ongelmien luotaamiseen, ja psykoterapian jälkeen ylläpitäväksi kontaktiksi. Muutamastakin käynnistä (esim. 1-3 kertaa) voi olla jo hyötyä. Vaikea-asteisten / pitkäaikaisten ongelmien hoitoon tai traumojen purkamiseen tällaiset käynnit eivät mielestäni sovellu.

Lyhytterapia (esim. 4-20 krt) sopii lievien ja tarkkarajaisten ongelmien tai asioiden tutkimiseen. Lyhytterapiatyöskentelyä voi käyttää myös varsinaisen kuntoutuspsykoterapian tarpeen ja ajankohtaisuuden selvittämiseen. Lyhytterapeuttista työskentelyä on hyödynnetty esimerkiksi työstressin jäsentämiseen tai elämäntapamuutoksen tukemiseksi. Tiiviimmän luonteensa vuoksi tästä työskentelystä tehdään terapiasopimus, aivan kuten varsinaisesta pitkäkestoisemmasta psykoterapiasta.


Tutustumiskäynnit yhteistyön aloittajana

Kaikki yhteistyösuhteet aloitetaan yhdellä tai useammalla tutustumiskäynnillä, joiden aikana selvitetään tilannettasi, psykoterapian ajankohtaisuutta, muutostoiveitasi, odotuksiasi sekä keskinäisen yhteistyömme aloittamisen mahdollisuuksia.

Tutustumiskäynnillä pohdin erityisesti sitä, onko juuri minun osaamisellani sekä lähestymis- ja työskentelytavoillani Sinulle annettavaa, ja olenko ihmisenä oikea henkilö matkakumppaniksi. Mikäli päätämme aloittaa yhteistyön, terapiajaksosta tehdään kirjallinen sopimus.

Huomaathan, että olen liittymässä potilastiedon arkistoon (Kanta), sillä laki velvoittaa tätä yksityiseltä terveydenhuollon palvelunantajalta (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluista).