Kognitiivinen käyttäytymisterapia

höyhenKognitiivinen käyttäytymisterapia on psykoterapian muoto. Se on järjestelmällinen, tavoitekeskeinen, tarkkaan yksilölliseen analyysiin perustuva tutkittu menetelmä, joka huomioi sekä mielen että kehon kokonaisvaltaisesti: ajatukset, tunteet, kehontuntemukset, kehitys- ja oppimishistorian, koetut oireet ja nykyhetken elämän – yksilöllisesti, juuri sellaisina kuin ne ainutlaatuisina jokaiselle ilmenevät.

Terapian taustalla on ajatus siitä, että sisäinen tai ulkoinen oireilumme ilmentää usein jotakin mikä on pinnan alla – kaikella toiminnallamme on siis funktio, tarkoitus. Tällöin esimerkiksi ahmimisella on oma looginen kehityspolkunsa ja ilmenemissyynsä. Sitä tutkimme ja selvitämme yhdessä.

Terapiassa katseltavaksi ja tutkittavaksi valitaan aina yksi keskeinen aihe, jota käsitellään yhdessä. Kaikki kuitenkin liittyy kaikkeen: usein yhdessä asiassa muutoksen aikaansaaminen vaikuttaa positiivisesti myös elämän muihin tekijöihin. Menneisyyttä emme voi enää muuttaa, mutta itseymmärryksen, itsehavainnoinnin ja viisaiden valintojen kautta meillä on joka hetki tekojemme kautta mahdollisuus ottaa nykyhetki paremmin haltuumme, jolloin vaikutamme väistämättä myös omaan tulevaisuuteemme.

“If you always do what you’ve always done, you’ll always get what you always got.” –Henry Ford

Kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa ymmärretään, että asiakas ei ole hoitoa vastaanottava passiivinen kohde. Useimmiten onnistunut terapia syntyy omasta motivaatiosta työskentelyyn ja muutoksen mahdollistamiseen, valmiudesta yhteistyöhön, kyvystä itsetutkiskeluun sekä kyvystä kuvailla omaa elämää, itseä ja koettuja ongelmia niin avoimesti kuin se sillä hetkellä on mahdollista. Työskentelyn tärkeä kivijalka on luottamus ja toimiva yhteistyösuhde omaan terapeuttiin. Kaikille tunteille ja ajatuksille on tilaa.

Oikealta tuntuvan terapeutin hakemiseen kannattaa käyttää aikaa. Vaikeista asioista on harvoin helppo puhua ääneen, ja sitä hankalammaksi se käy mitä varautuneemmaksi itsensä tuntee. Itseään kannattaa siis kuunnella! Samalla on syytä kuitenkin muistaa, että jokaiseen yhteistyösuhteeseen kuuluu myös hankalia ja ikäviä hetkiä, jolloin eteneminen tuntuu pysähtyvän ja keskusteluyhteys takkuaa. Tätäkin tunnetta kannattaa tutkia yhdessä oman terapeutin kanssa, sillä usein turhautuminen, kiukku ja vastustushalu kätkevät alleen jotakin tärkeää. On hyvä huomata, että mielemme ja kehomme suojelevat sellaisiakin selviytymiskeinoja (esim. toistuvaa ahmimista tai muita itsensä vahingoittamisen keinoja), jotka eivät tosiasiassa enää toimi – etenkään pitkäkestoisina ratkaisuina.

Kognitiivinen käyttäytymisterapia sopii menetelmäksi moneen ihmiselämästä tuttuun ongelmaan, kuten mieliala-, ahdistus-, stressi-, työuupumus-, ja syömisoireiluun. Menetelmät ovat läpinäkyviä ja kaikesta mitä tehdään, neuvotellaan ja sovitaan yhdessä.

“On helppo vain istua ja tarkkailla. Vaikeaa on nousta ylös ja ryhtyä toimeen.”
— Honore de Balzac

Kognitiivinen käyttäytymisterapia ei ole pelkkää keskustelua tai asioiden pyörittelyä turvalliselta, teoreettiselta etäisyydeltä. Vaikka menemme vaikealta tuntuvia asioita päin usein kokemuksellisesti harjoitellen ja kehoa mukaan kutsuen, teemme sen yhdessä sopien ja aina tarpeeksi pienin askelin.

Pakottaminen, kovuus, etäällä pysytteleminen tai ylhäältä määrääminen eivät kuulu kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan. Olemme kaikki ihmisiä, ja kaikki samassa veneessä ihmisyyttä koskevien oppimispsykologisten lainalaisuuksien ja inhimillisen kärsimyksen kanssa. Sen sijaan tarkoituksena on, että jokainen voisi oman terapian myötä ottaa pieniä askeleita kohti sellaista elämää, joka olisi aidosti oman itsen näköinen ja oloinen – juuri sellaisena kuin hyvän elämän itse määrittelee.

Voit lukea lisää kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta täältä: http://www.kakkt.fi.